Voiko toinen ihminen aiheuttaa skitsofrenian syntymisen?

Hei! Minulle paljastui muutama päivä sitten, että pitkäaikaisella miesystävälläni on diagnosoitu skitsofrenia jo vuonna 2003. Mietinkin tässä, että voiko toinen ihminen, joka on asiasta tietämätön, vaikuttaa jollain tavalla omalla käytöksellään oireilun alkuun tai sairauden etenemiseen?

Hyvä kysyjä,

Ilmeisesti miesystäväsi tauti on ollut melko lievä, koska se ei ole tullut aiemmin esille millään tavalla. Toinen mahdollisuus on, että hän on käyttänyt esim. amfetamiinia ja joutunut psykoosiin, joka on sitten diagnosoitu skitsofreniaksi. Niukan tiedon varassa ei voi muuta kuin arvailla. Oireilun alkuun tai sairauden etenemiseen on ympäristötekijöillä kyllä vaikutusta.

Hyvä ihmissuhde suojaa ja konfliktit ja ristiriidat tietysti heikentävät mahdollisuuksia. Näin vain tiettyyn rajaan asti. Jos on kyse oikeasti skitsofreniasta, on sen kulku vaihteleva ja parhainkaan ystävä ei voi estää kaikkea taudinkulkua, mutta huonot olosuhteet kyllä nopeuttavat ja vaikeuttavat oireilua.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

« Takaisin 

Meditoinnista apua skitsofreniaan?

Auttaako meditointi/joogaaminen skitsofreniaan? Osa väittää, että kyllä, ja osa ei, mutta mikä on teidän mielipide asiaan? Joogaaminen ja meditointi rauhoittaa ihmistä, joten eikö se voisi myös toimia rauhoittavasti skitsofreenikolle?

Hyvä kysyjä,

Jos hoidetaan vaikka tulehdusta, kukaan ei ajattele, että meditointi voisi olla antibiootin korvike. Skitsofrenia on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin tulehdus. Skitsofreniaa pidetään aivosairautena, jossa tapahtuu hitaasti ilmenevää solukatoa keskushermostossa ja poikkeavaa toimintaa muutenkin. Jotain näyttöä on, että lääkehoito voisi hidastaa tuota prosessia ja auttaa oireiden hallinnassa. Siksi suositellaankin jo oireiden varhaisvaiheessa lääkehoitoa ja sitä pidetään muutenkin hoidon kulmakivenä, mutta se ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan muutakin.

Ihminen ei ole kone vaan tunteva ja kokeva olento ja ympäristön kanssa pitäisi myös tulla toimeen. Tämänkaltaisissa asioissa voi terapia ja miksei meditointikin auttaa, jos asianomainen pystyy siihen keskittymään. Skitsofrenia nimittäin häiritsee kognitiivisia toimintoja laaja-alaisesti. Kognitiivisilla toiminnoilla ymmärretään aivojen niitä toimintoja, joita kuvataan informaation prosessointina ja siihen liittyy myös emootiot sekä havaitseminen. Skitsofrenia siis häiritsee suuresti sellaisia toimintoja kuin havaitseminen, tietoisuus, muisti, ajattelutoiminnot ja kieli. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan sellaisia asioita, joilla nuo edellä mainitut voidaan yhdistää mielekkäällä tavalla, siten että monimutkaiset tehtävät onnistuvat ja itsenäinen elämä mahdollistuu. Vaikka me pidämme sellaista asiaa hyvin yksinkertaisena, kun joku sanoo, että mene kauppaan ja osta paketti kahvia ja muroja sekä katso onko hyviä tarjouksia, on se aika vaativa monia taitoja ja tiedollisia osia sisältävä tehtävä.  Jos kauppaan sitten lähtee vaikka polkupyörällä, pitää olla mielessä kartta, missä se kauppa sijaitsee ja miten sinne pääsee sekä pitää noudattaa liikennesääntöjä, ettei käy huonosti. Koko matkan pitää olla mielessä, mitä varten sinne kauppaan mennään. Kaupassa pitää osaa suunnistaa oikein ja tehdä valintoja ja jättää jotain valitsematta, vaikka tekisi mieli. Tarvitaan siis monenlaisia taitoja, tietoa ja ajattelukykyä näinkin yksikertaisessa asiassa. Jos toiminnanohjaus ei toimi, ei havainnot ja suunnitelma yhdisty ja asia ei tule hoidettua. Kognitiivisten toimintojen häiriintymisestä ja puutteista johtuu, että skitsofreniaa sairastava ei esimerkiksi ymmärrä, mitä suihkussa pitäisi tehdä, jos hänelle sanotaan: mene suihkuun. Hän voi siellä kyllä käydä, muitta ei peseydy. Vastaavia esimerkkejä löytyy paljon. Skitsofrenia voi olla oirekuvaltaan lievä tai vaikea tai siltä väliltä ja on yksilöllistä kuinka se vaikuttaa esim. kognitiivisiin kykyihin. Jos peruskapasiteetti on hyvä ja on ehtinyt saavuttaa koulutusta, voi selvitä paremmin kuin sellainen jolla lähtötaso on ollut heikompi.

Skitsofreniaa pidetään peruuttamattomana tautina, siihen ei tunneta täysin parantavaa hoitoa, mutta lääkehoidolla voidaan auttaa kovasti oireiden hallinnassa ja ilmeisesti se hidastaa haitallisia prosesseja aivoissa. Meditoinnin voi joku kokea mukavaksi, jos hänellä on kapasiteettia sitä harrastaa ja on siihen mieltynyt, kaikki eivät koe sitä omakseen. Vaikka lääkehoito on se keskeinen hoidon kulmakivi, eivät sitäkään kaikki potilaat koe tarpeelliseksi ja siksi tuleekin ajoittain ongelmia, koska potilaan oma mielikuva voinnistaan voi poiketa täysin siitä, miten ympäristö sen kokee. Syynä ei ole potilaan ilkeily vaan, vakavat puutteet kognitiivisissa toiminnoissa. Ehkä tämä selitys valaisee asiaa, että näin vaikeassa sairaudessa ei meditointi ole parantava, mutta joku voi siitä hyötyä, silloin kuin oireet eivät häiritse keskittymiskykyä. Liian suuria odotuksia ei kannata asettaa. Skitsofreniassa ahdistus voi liittyä taudin aiheuttamiin puutteisiin kognitiivisissa toiminnoissa ja vaikeimmissa muodoissa voidaan tilannetta helpottaa lääkehoidolla.

On ollut aikoja, että on ajateltu voitavan parantaa skitsofrenia pelkällä terapialla. Siinä on oletuksena ollut, että kyse on sairaudesta, jonka perussyyt ovat hankalassa vuorovaikutussuhteessa. Tämän mukaisesti syyllistettiin äitejä ja utopistisesti ajateltiin voitavan hoitaa sairautta ilman psykoosilääkkeitä. Lääkkeitä käytettiin kyllä, mutta rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiinejä ja niiden haitallisuudesta on viime vuosina saatu jo aivan riittävästi tietoa. Potilaat olivat pitkään sairaalassa ja hyötyivät kyllä intensiivisistä hoitosuhteista, mutta tauti jylläsi kaiken aikaa ja rauhoittavat lääkkeet sumensivat mielen. Nykyään ei ole enää pitkiä hoitoja ja pitäisi pärjätä omillaan jossain vaiheessa. Hoidossa tarvitaan edelleen terapiaa ja toimintaa sekä kaikkea, millä voidaan lieventää ja auttaa oireiden hallinnassa. Siinä saattaa olla apua jollekin jopa meditoinnista, mutta ei kaikille. Psykoosilääkehoito on edelleen hoidon kulmakivi.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
psykiatrian erikoislääkäri

« Takaisin 

Muistioireet, vainoharhaisuus, kannabiksen polttaminen

Moi! Olen kohta 17-vuotias, ja muisti ei pelaa ollenkaan.  Joudun syömään muistia parantavia pillereitä, että pärjään koulussa. Olen välillä vainoharhainen, ja olen etääntynyt kavereistani. Pääni ei toimi siis ollenkaan. Välillä en tiedä edes itse, mitä selitän, tuntuu joka päivä enemmän ja enemmän tyhmemmältä. Jos kirjoitan jotain, teksti menee epäloogisesti, ja hypin tekstissä, aika paljon sama juttu puheessa… Masennustakin on ollut ja kai on? Nämä saattavat liittyä pilven poltteluun, olen poltellut nyt 1,5 vuotta ja eka vuosi oli päivittäistä, ja nyt se on viime aikana vähentynyt 3 kertaa viikossa poltteluun. Eli epäilen itselläni skitsofrenian alkuoireita.

Hyvä kysyjä,

Se on hyvä asia että olet huolestunut omasta tilanteestasi. Se tarkoittaa, että olet halukas hakemaan ja saamaan apua. Tuo kertomuksesi antaa ymmärtää, että aina ei ole ollut näin, kuten nyt kuvailit oloasi. Mitä nuo muistia parantavat pillerisi ovat? Tässä on huolestuttavaa se, että jos oireesi johtuvat kannabiksen käytöstä, lääkitset sitä jollakin toisella mahdollisesti keskushermostoon vaikuttavalla aineella ja lopputulos voi olla mitä vaan, mutta ei suinkaan hyvä.

Tiedetään, että kannabiksen käyttö voi joillakin kyllä laukaista psykoosin ja jopa skitsofrenian, mikä on sitten elinaikainen ongelma. Psykoosit ovat melko tavallisia ja johtunevat kasvin erittämän hartsin sisältämästä tetrahydrokannabinoilista (THC), lisäksi joukossa on erilainen määrä muita kannabinoideja, joista lääkkeellistä hyötyä voisi olla kannabidiolista. Sitä käyttäjät eivät taas halua, koska silloin päihdyttävää vaikutusta ei tule.  Toisaalta kukaan ei tiedä, mitä muita epäpuhtauksia noissa katukauppa-aineissa on.

Masennus ja apaattisuus ovat myös tavallisia, ja masennus vielä pahentaa muistihäiriöitä sekä keskittymiskykyä, joka runsaan käytön takia vaikeutuu muutenkin.  Psykoosioireet voivat ilmetä useita viikkoja, jopa useita kuukausia, joten pitää olla hyvin pitkäjänteinen. On aivan varmaa, että olosi ja vointisi tulee paranemaan ajan kanssa, mutta apua kyllä tarvitset.

Ihmisen aivot kypsyvät noin 21 ikävuoteen asti ja sinä aikana ei saisi käyttää mitään keskushermostoon vaikuttavaa ainetta turhaan, koska säännöllinen käyttö voi muokata aivoja, mutta ei parempaan suuntaan. Siksi joissakin maissa on aika perustellusti kielto nauttia alkoholia, jos on alle 20 tai 21 vuotta. Onneksi aivot ovat aika plastiset vielä nuoruudessa, joten vahinkoja voidaan korjata suuressa määrin.

Suosittelen sinulle, että nyt aivan heti lähdet hakemaan apua mielenterveystoimistosta tai psykiatrian poliklinikalta. Terveyskeskuksessakin voidaan auttaa ja laittaa lähete noihin edellä mainittuihin paikkoihin, jos niihin ei pääse ilman lähetettä.  Kerro rehellisesti kaikki, mitä olet käyttänyt, koska ilman sitä tietoa ei apu kohdennu oikein.

Ystävällisesti,
Jorma Aarnio
Psykiatrian erikoislääkäri

« Takaisin