Asiantuntijavideo: Sairaudentunto skitsofreniassa

Asiantuntijavideo: Sairaudentunto skitsofreniassa

Videon keskeiset teemat:

  • Mitä sairaudentunnottomuudella tarkoitetaan?
  • Miten se voidaan tunnistaa?
  • Ilmiön yleisyys skitsofreniassa
  • Sairaudentunnottomuuden vaikutukset sairastavaan
  • Mitkä ovat terveydenhuollon ammattilaisten keinot sairaudentunnottomuuteen?


Skitsofreniaan liittyy myyttejä

Skitsofreniaan liittyy myyttejä

Vaikka skitsofrenia on yleinen sairaus, sitä ei tunneta kovinkaan hyvin. Skitsofreniaan, kuten muihinkin mielen sairauksiin liittyy tietämättömyyttä, vääränlaisia uskomuksia ja myyttejä. 

1. Skitsofreniaa EI pystytä parantamaan.

VÄÄRIN. Noin kolme prosenttia sairastuneista toipuu täydellisesti skitsofreniasta. Sopivalla lääkityksellä voidaan useimpien kohdalla lievittää oireita, ylläpitää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

2. Skitsofreniaa sairastavalla ON ”jakautunut persoonallisuus”.

VÄÄRIN. Jakaantunut persoonallisuus (ihmisellä on kaksi erillistä persoonallisuutta) on äärimmäisen harvinainen psykiatrinen sairaus. Skitsofrenia ja jakaantunut persoonallisuus eivät tarkoita samaa asiaa.

3. Skitsofrenia EI ole vanhempien syy.

OIKEIN. Skitsofrenia syntyy biologisen alttiuden ja stressin yhteisvaikutuksesta, eikä ole vanhempien syy. Läheiset voivat tukea potilasta monin tavoin ja ovat avainasemassa sairaudesta selviytymisessä.

4. Näkö- ja kuuloharhat OVAT skitsofreniaa sairastavalle totta.

OIKEIN. Skitsofreniaa sairastava uskoo ja kokee, että harhat ovat todellisuutta. Tästä syystä hän ei hakeudu ajoissa hoitoon, koska ei omasta mielestään ole sairas.

5. Huumeet ja alkoholi aiheuttavat skitsofreniaa.

OIKEIN. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että huumeet altistavat psykooseille, saattavat varhentaa taudin puhkeamista ja pahentavat sairauden oireita.

6. Skitsofreniaa sairastavat ovat väkivaltaisia

VÄÄRIN. Skitsofreniaa sairastavat ihmiset käyttäytyvät pääsääntöisesti rauhallisesti. Päihteiden ja huumeiden käyttö lisää väkivaltariskiä.


Skitsofrenian merkit nähtävissä jo varhain - avun saaminen voi olla vaikeaa

Skitsofrenian merkit nähtävissä jo varhain – avun saaminen voi olla vaikeaa

Skitsofreniapotilaiden ja heidän läheistensä ajatuksia ja kokemuksia skitsofreniasta selvitettiin tuoreessa ”Särkyneet sielut” -kyselyssä. Sen mukaan potilaat kohtaavat jatkuvasti ennakkoluuloja, pelkoja ja epäluuloisuutta.

Skitsofrenia on yksi vaikeimmista ja haastavimmista psykoosisairauksiin kuuluvista mielenterveyden häiriöistä. Skitsofreniaan sairastuu vajaa prosentti väestöstä, eli potilaita on Suomessa noin 50 000. Näistä potilaista noin 13 % tarvitsee vuosittain sairaalahoitoa. Skitsofrenia on hyvin monimuotoinen sairaus, jonka kulku ja hoidon tarve vaihtelevat yksilöllisesti erittäin paljon.

Omaisilla suuri taakka oirehtivan potilaan saamiseksi hoitoon

Särkyneet sielut -kyselystä kävi ilmi, miten vahva negatiivinen leima sairaudella edelleen on. Skitsofrenia on sairaus, jonka moni luulee tuntevansa, mutta jonka hyvin harva oikeasti tuntee. Yksi hoitoon hakeutumisen esteistä on sairauden kieltäminen; potilaat ja läheiset pelkäävät leimautumista viimeiseen saakka. Toisaalta sairastuneelta itseltään voi sairaudentunto puuttua myös kokonaan, jolloin vastuu potilaan hoitoon saamiseksi kaatuu useimmiten omaisen niskaan.

Moni päätyy hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen psykoosi puhkeaa. Sitä on saattanut edeltää jopa kuukausia kestänyt oirehtiminen harhoineen ja painajaisunineen. Diagnoosin saaminen ei kuitenkaan tapahdu nopeasti ja saattaa vaatia sairastuneen jäämistä sairaalahoitoon. Skitsofreniadiagnoosi voidaan vahvistaa vasta, kun sairaudelle tyypilliset oireet ovat kestäneet yli kuukauden. Lopullisen diagnoosin saaminen saattaa kestää jopa puoli vuotta. Tämä aika on monelle potilaalle ja omaiselle hyvin raskasta aikaa. Diagnoosin saamisen jälkeen alkaa pitkä prosessi potilaan ja perheenjäsenten kesken sairauden ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi.

Skitsofrenian stigma leviää helposti omaisiin. Itse tai lähipiirissä ajatellaan, että sairastuminen olisi jollain tavalla kodista tai kasvatuksesta kiinni. Näin ei kuitenkaan ole. Skitsofrenia aiheutuu monien altistavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti katsotaan, että skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa sairauden puhkeamiselle”, kertoo psykiatrian sairaanhoidon vastuualueen johtaja, ylilääkäri Eila Sailas Kellokosken sairaalasta.

Kyselyssä potilaat ja omaiset kuvasivat skitsofrenian aiheuttamaa olotilaa seuraavasti: pohjaton väsymys, eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely, pelkotilat, harhat ja herkkyys. ”Tässä yleinen mielikuva skitsofreniapotilaista ja potilaan oma kokemus poikkeavat suuresti toisistaan. Julkisuudessa skitsofreniapotilaisiin liittyvät uutiset käsittelevät tavallisimmin aggressiivisuutta ja väkivaltaa, mikä ei vastaa todellisuutta”, toteaa Sailas.

Skitsofreniaa kuvaa häpeä ja eristäytyminen

Skitsofreniapotilaat ovat todellisuudessa hyvin herkkiä ja haavoittuvaisia. He tiedostavat oman tilansa ja häpeävät sitä suuresti. Esimerkiksi kaupassa käynnin jälkeen potilaat saattavat kysyä läheiseltään, näkyykö sairaus päällepäin ja kuinka moni sen hänestä näkee. Useimmiten asioiden hoitoon halutaan mukaan avustaja lähipiiristä.

Tavallinen käsitys on myös se, että potilaiden eristäminen olisi jollain tavalla välttämätöntä. ”Päinvastoin potilaita tulisi kannustaa osallistumaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Sairaudestaan huolimatta heillä on oikeus elää täysin normaalia elämää ja käyttää tasavertaisina yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Optimismi on tarpeen kuntoutumisessa, sillä pohjattomasta väsymyksestä ja ahdistuksesta voi myös selviytyä. Moni kuntoutunut potilas on todennut, miten paranemisprosessin alku edellytti voimaantumista, uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin ja rohkeutta osallistumiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Toki potilaat tarvitsevat hoitohenkilökunnan tukea ja kannustusta, erilaista terapiaa ja kuntoutusta sekä tehokasta lääkehoitoa”, jatkaa Sailas.

Skitsofrenian ensi merkit ovat usein nähtävissä jo varhain

Skitsofrenia alkaa yleensä 15 ja 45 ikävuoden välillä. Sairastumishuippu osuu nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, noin 20 ikävuoden tietämille. Skitsofrenian varhaisia oireita voi esiintyä jo kouluaikana. Sailaan mukaan skitsofrenia sairautena puhkeaa usein ns. normatiivisten kriisien yhteydessä. Kriiseillä tarkoitetaan elämän muutosvaiheisiin liittyviä tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi lukion aloittaminen, ensimmäinen seurustelu ja siihen liittyvät vaikeudet, varusmiespalvelu tai opintojen aloittaminen.

Sairauden tunnistaminen voi olla kuitenkin vaikeaa, eikä diagnoosia haluta tehdä liian kevyin perustein. Kyselyn perusteella läheiset ovat huomanneet lähes poikkeuksetta oirehtimista jo paljon ennen, kuin hoitoon on osattu hakeutua tai terveydenhuollon suunnalta on osattu puuttua asiaan. Jälkikäteen, kun sairaus on tullut tutuksi, valtaosa potilaista ja omaisista toteaa että merkit olisivat olleet nähtävissä jo paljon aikaisemminkin.

Jotkut skitsofreniaan sairastuneet henkilöt ovat kokeneet lapsuudessaan poikkeuksellista yksinäisyyttä. Heillä on tällöin usein puutteita ongelmanratkaisu- ja ihmissuhdetaidoissa. Joillekin tyypillistä on voimakas epäluuloisuus ja aistiharhat. Oppimiskykyyn skitsofrenia ei välttämättä vaikuta, vaikka sairastumisen myötä muisti ja tarkkaavaisuus voivatkin heiketä.

Ennakko-oireiden tunnistamisessa on perusterveydenhuollolla ja erityisesti koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollolla keskeinen rooli. On olemassa näyttöä siitä, että asianmukaisen hoidon viivästyminen vähentää skitsofreniasta toipumisen mahdollisuuksia. Psykoosin varhainen tunnistaminen tapahtuu useimmiten perusterveydenhuollossa, diagnostiikka ja hoidon käynnistäminen kuuluvat erikoissairaanhoitoon (Skitsofrenia: Käypä hoito -suositus, 2008).

Tärkeintä on toimintakyvyn säilyminen

Skitsofreniasta ei varsinaisesti parane, vaikka oireet häviäisivätkin. ”Muutama prosentti potilaista selviää erinomaisen hyvin sairautensa kanssa ja noin viidesosalla sairaus ikään kuin hiipuu pois vuosien mittaan. Osa ei toivu sairaudesta koskaan”, toteaa Sailas. Skitsofreniaan sairastuminen ei kuitenkaan ole este työssäkäynnille, avioliitolle tai lasten hankkimiselle.

Kognitiivisten eli älyllisten toimintojen, kuten muistin sekä huomio- ja päättelykyvyn häiriintyminen on yksi skitsofrenian peruselementeistä. Erilaisten kognitiivisten kuntoutusohjelmien avulla voidaan helpottaa kognitiivisia vaikeuksia ja harjoitella muun muassa tarkkaavaisuutta ja päättelyä vaativia tehtäviä. Myös uuden polven psykoosilääkkeillä voidaan parantaa potilaan kognitiivista toimintakykyä. Kognitiivisten häiriöiden lievittymisen myötä potilaat kykenevät paremmin hyötymään esimerkiksi sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittelusta.

Ongelmat kognitiivisissa toiminnoissa heijastuvat yleisimmin vaikeuksiin suoriutua arkipäivän perusaskareista. Omaisten mukaan tilannetta voi kuvata seuraavasti: potilaat eivät jaksa laittaa ruokaa, vaan ostavat eineksiä. Siivous ei onnistu, ei myöskään pyykinpesu. Töihin herääminen ja kotoa lähteminen on hidasta. Raha-asioiden hoito ei onnistu.

Kun toimintakyky saadaan korjaantumaan, potilaalla on huomattavasti paremmat edellytykset elää itsenäistä elämää. Toki olennaista on, että potilas sitoutuu hoitoon. Lääkehoidon kohdalla tämä koetaan omaisten taholta usein ongelmalliseksi. Omaisesta tulee potilaan eräänlainen lääkevahti, mikä voi aiheuttaa suuriakin ristiriitoja perheen sisällä. Omaisen hoitotaakka johtaa yhä useammin omaan uupumiseen ja masentumiseen”, kertoo Sailas.

”Särkyneet sielut” -kysely skitsofreniapotilaille ja omaisille

Kaufmann Agencyn tekemä kysely skitsofreniapotilaille ja heidän läheisilleen toteutettiin syksyn 2010 aikana yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliitto ry:n kanssa. Kysely tehtiin verkkokyselynä sekä henkilökohtaisina haastatteluina. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 38 skitsofreniapotilasta ja 42 skitsofreniapotilaan läheistä. Kyselyn toteuttamista tuki Oy H. Lundbeck Ab.

Tutkimuksessa käytetyt lähteet:
Skitsofrenia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008 (viitattu 15.11.2010). Saatavilla Internetissä: https://www.kaypahoito.fi.


Särkyneet sielut -kysely skitsofreniapotilaille ja omaisille

Särkyneet sielut -kysely skitsofreniapotilaille ja omaisille

Tulokset lyhyesti

  • Skitsofreniaan liittyvää tietoa on saatavilla, mutta potilaat ja omaiset kaipaisivat lisäksi konkreettisia toimintaohjeita siitä, miten toimia jos epäilee skitsofreniaa. Lisäksi ongelmia on tuottanut se, miten läheinen saadaan haluamaan apua, jos sairaudentunto puuttuu kokonaan ja miten oireita tulisi kuvata hoitohenkilökunnalle.
  • Vastaajat ovat kokeneet, että perusterveydenhuollolla on ollut vaikeuksia oireiden tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa.
  • Lähes poikkeuksetta läheiset ovat huomanneet oirehtimista jo paljon ennen, kuin hoitoon on osattu hakeutua tai terveydenhuollon suunnalta on osattu puuttua asiaan. Monilla ensimmäiset merkit ovat havaittavissa jo kouluaikana. Usein hoitoon hakeudutaan vasta ensimmäisen psykoosin puhjettua.
  • Skitsofrenia on sairaus, jonka moni luulee tuntevansa, mutta jonka hyvin harva oikeasti tuntee.
  • Skitsofreenikko kohtaa lähes poikkeuksetta ennakkoluuloja, pelkoja ja epäluuloisuutta. Todellisuudessa potilaat ovat erittäin herkkiä ja pelokkaita ja vetäytyvät helposti kaikista sosiaalisista kontakteista. Tämä johtaa helposti yhä syvempään eristäytymiseen. Kuntoutumisen kannalta paluu ”ihmisten ilmoille” olisi kuitenkin suotavaa pahimman vaiheen mentyä ohitse.
  • Vastaajien mukaan yleinen väärä luulo on se, että skitsofreenikko ei voisi elää normaalia itsenäistä elämää. Vahvassa elää myös luulo siitä, että skitsofrenia olisi automaattisesti periytyvää.
  • Puhekielessä skitsofrenia on vakiintunut tarkoittamaan jotain aivan muuta (”skitso”) ja se antaa täysin väärän kuvan sairauden todellisesta luonteesta. Potilaat myös mielellään välttelevät sanaa skitsofrenia ja käyttävät mieluummin termejä ”psykoosiherkkä” ja ”vaikea masennus” kuvaamaan omaa sairauttaan.


Psykoosi heikentää todellisuudentajua

Psykoosi heikentää todellisuudentajua

Psykoosilla tarkoitetaan mielen sairautta, jossa ihmisen kyky arvioida todellisuutta on heikentynyt. Psykoosi ilmenee eri ihmisillä erilaisena todellisuudentajun heikkenemisenä. Psykoosioireita ilmenee muutamalla prosentilla ihmisistä. 

Päihteiden ja huumeiden käyttö, joidenkin lääkkeiden käyttö sekä tietyt sairaudet voivat aiheuttaa psykoosioireita. Myös masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, harhaluuloisuushäiriöön sekä äkillisiin, hyvin raskaisiin elämänkokemuksiin voi liittyä psykoosioireita. Skitsofrenia on pitkäaikainen psykoosisairaus, mikä voi alkaa äkillisesti, mutta useimmiten se alkaa vähitellen.

Psykoosioireet ilmenevät hyvin eri tavoilla. Ihminen voi esimerkiksi:

  • kuulla ääniä tai nähdä näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe
  • uskoa saavansa henkilökohtaisia viestejä TV:n tai radion välityksellä tai luulee toisten voivan lukea hänen ajatuksiaan
  • kokea henkensä uhatuksi
  • kärsiä suhteettoman voimakkaasta syyllisyydentunnosta
  • kokea totuudenvastaisesti kykenevänsä mihin vain.

Psykoosissa olevalle ihmiselle harha-aistimukset, harhaluulot ja harha-ajatukset tuntuvat todelta, eikä hän näin ollen koe itse olevansa sairas. Oireet tuntuvat kuitenkin usein hyvin ahdistavilta, mikä aiheuttaa levottomuutta, mielialojen vaihtelua, unettomuutta, pelkoa ja keskittymisvaikeuksia. Akuutin psykoosin kesto vaihtelee useimmiten muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen.


Sairauden puhkeaminen on useiden tekijöiden summa

Sairauden puhkeaminen on useiden tekijöiden summa

Vaikka skitsofrenia on yleisin psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö, sen perimmäistä syytä ei vielä tiedetä. Skitsofrenian puhkeaminen on useiden asioiden summa. Perinnöllisyys, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat omalta osaltaan sairauden kehittymiseen. 

”Skitsofrenian taustalla perinnöllisiä, biologisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä”

Tutkimuksissa on viime vuosina saatu näyttöä siitä, että osalla skitsofreniaan sairastuneilla henkilöillä on toiminnallisesti merkittäviä muutoksia erityisesti aivojen otsa- ja ohimolohkojen hienorakenteessa ja toiminnassa. Aivojen miljardit hermosolut lähettävät ja vastaanottavat viestejä muista hermosoluista. Skitsofrenia häiritsee tätä hermosolujen välistä viestintää. Niinpä kyky ajatella selkeästi, tehdä johtopäätöksiä ja erottaa todellisuus mielikuvituksesta saattaa häiriintyä.

Erilaiset perinnölliset tekijät saattavat osaltaan lisätä alttiutta sairastua skitsofreniaan. Sairauden ei ole kuitenkaan todettu periytyvän kovin merkittävästi. Noin joka kymmenes lapsi saattaa sairastua, jos jompikumpi vanhemmista on sairastanut skitsofreniaa. Kun molemmat vanhemmat sairastavat skitsofreniaa, lapsen riski sairastua on 46 prosenttia. Useimmilla skitsofreniapotilailla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa sairastavaa äitiä ja isää.

Perinnöllisten ja biologisten tekijöiden lisäksi myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa sairauden kehittymiseen. Stressi voi liittyä kuormittavaan elämäntilanteeseen tai yksittäisiin tapahtumiin. Kun stressi ylittää sopeutumiskyvyn, ihminen voi sairastua psyykkisesti.

Skitsofreniaa ennakoivia tekijöitä voivat olla lapsen eristäytyvä luonteenpiirre, lapsuuden aikaisten motoristen taitojen hidas kehitys tai erilaiset kouluvaikeudet.


Skitsofrenia on yleinen mielenterveyden häiriö

Skitsofrenia on yleinen mielenterveyden häiriö

Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava, psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö. Se on yksi vaikeimmista ja haastavimmista mielen sairauksista, jonka tausta on vielä puutteellisesti tunnettu. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisimpiä.

”Skitsofrenia heikentää toimintakykyä ja todellisuudentajua”

Skitsofreniaa sairastaa noin yksi prosentti ihmisistä. Skitsofreniaan sairastuminen tarkoittaa vaikeata persoonallisuuden koossapitävien voimien vähenemistä, siten että todellisuudentaju ja toimintakyky heikkenevät. Tähän liittyy usein sosiaalisista kontakteista vetäytymistä. Skitsofreniaa sairastava ei erota mielikuvitusta todellisuudesta. Hänen luova ajattelunsa vaikeutuu ja hänen on hankala ilmaista erilaisia tunteita, kuten pelkoa tai rakkautta. Sairauteen liittyy myös vaikeuksia muistitoiminnoissa ja tarkkaavaisuudessa.

Skitsofrenia alkaa yleensä 15 ja 45 ikävuoden välillä. Sairastumishuippu osuu nuoreen aikuisuuteen, noin 25 ikävuoden tietämille. Suomessa skitsofreniaan sairastuneita on noin prosentti väestöstä eli reilut 50 000 henkilöä. Noin kolme prosenttia sairastuneista toipuu täydellisesti skitsofreniasta. Töissä käy 1,5–7 prosenttia ja hyvä kokonaisvaltainen toimintakyky säilyy 15–22 prosentilla sairastuneista. Skitsofrenia on yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Miehillä sairaus puhkeaa yleensä 3–4 vuotta varhaisemmin kuin naisilla, ja se on ennusteeltaan huonompi. Pääosa sairastuneista oirehtii vuosia ennen lopullisen diagnoosin varmistumista.